Rokottamalla
torjutaan vaarallisia ja herkästi tarttuvia tauteja. Tartunnan voi saada jopa
ilman eläinten välistä kontaktia ja kuolleisuus on korkea. Mitä enemmän
sairastuneita yksilöitä on sitä enemmän on myös taudinaiheuttaja mikrobeja
aiheuttamaan uusia tartuntoja.
Rokotuksen voima piileekin kollektiivisessa vastuussa. Useita sairauksia
on saatu näennäisesti kitkettyä maailmasta massarokotusten avulla (nk.
laumaimmuniteetti). Kuitenkin ne puhkeavat herkästi epidemioiksi alueilla,
joiden populaation rokotussuoja on puutteellinen.
Suomessa
kissojen tavallisimmat rokottamalla torjuttavat tarttuvat taudit ovat
kissarutto (=panleukemia) ja herpes- ja kalikiviruksen aiheuttamat kissanuhat,
sekä ihmisiinkin tarttuva raivotauti, vesikauhu eli rabies.
Koirilla
torjutaan penikkatautia, tarttuvaa maksatulehdusta, parvoripulia , kennelyskää
ja rabiesta. Koirien kausiflunssalla; kennelyskällä on useita aiheuttajia.
Perusrokotteeseen sisältyvä kennelyskäkomponentti antaa suojan vain vuodeksi,
siksi riskiryhmien yksilöt sekä tartunnalle erityisen paljon altistuvat koirat
(massatapahtumat) on syytä rokottaa vuosittain.
- Missä iässä kissan ja koiran voi steriloida / kastroida?
- Kuinka puhdistan kissan tai koiran korvat?
- Miten haavaa hoidetaan?
- Onko vaarallista jos kissan tai koiran virtsassa on verta?
- Pitääkö anaalirauhaset tyhjentää?
- Varaanko ajan eläinlääkärille, kun kissa tai koira ripuloi ja oksentaa?
- Pitääkö kissan ja koiran hampaat pestä?
- Miten usein madotan lemmikkini?
- Tarvitseeko lemmikkini rokotuksia?